tiistai 23. marraskuuta 2010

Öölannissa meritaimenta etsimässä 10.–14.11.2010



Odotettu meritaimenreissu alkoi kun hypättiin tiistaina 9.11 Turun satamasta laivaan ja keskiviikkona ajeltiin Tukholmasta Öölantiin. Välittömästi kamat ulos autoista ja samoilla silmillä mökkirantaan kalaan. Pimeä tuli nopeasti ja pian mökillä lähti jo banjo ja laulu soimaan kahdeksan miehen voimin.
Kalastettiin kolme täyttä päivää, aamuhämärästä pimeän tuloon. Liikuimme kahdella autolla neljän hengen iskuryhmissä ja haravoitiin pääasiassa saaren länsireunaa välillä Borgholm-Byxelkrok. Osa kalasti perholla, osa virvelillä. Tehtiin myös muutama nopea pisto Itärannikolle ja saaren pohjoispäähän.
Kalat tuntuivat olevan kiven alla, ja kiviä riitti. Ensimmäisen päivän saaliiksi jäi hieman yli 40 cm taimen, joka loi uskoa tulevaan. Toiselle autoporukalle oli siunaantunut kourallinen tärppejä.
Toinen kalastuspäivä tuotti puhtaan nollan. Tärpit ja seurimot auttoivat kuitenkin uskomaan, että onnistuminen on vain ajan kysymys.
Kolmas ja viimeinen kalastuspäivä ja täysillä mentiin. Tuuli tuntui edelleen vaan yltyvän ja kalaa ei löytynyt kovasta yrityksestä huolimatta. Soitto toisen auton porukalle loi kuitenkin hymyn huulille: Rannalla oli jo 61cm kala ja kaksi alamittaista kalaa oli käynyt myös käynyt haavissa. Loppupäivä tuotti kuitenkin taas puhtaan nollan kovasta piiskauksesta huolimatta...


Sunnuntai ja kotiin lähdön aika. Aamupäivä ehdittiin kuitenkin vielä kalastaa, mutta tuloksetta. Ei auttanut muuta kuin todeta, että kaloilla ei tällä reissulla juhlittu.
Jotain seliteltävää on keksittävä: Kova Lännen- ja etelän suuntainen tuuli vaikeutti kalastusta koko viikon ja mainingit olivat ajoittain hyvinkin kunnioitettavan kokoiset. Tuuli sotki veden ajoittain hyvin sameaksi ja roskaiseksi, toki kirkastakin vettä löytyi. Rantaviivaa löytyi kyllä moneen lähtöön: Klintti-, hiekka, - ja kivikkorantoja. Yrityksen puutteesta ei voi ketään porukasta kyllä syyttää.

Ennakkotietoja ja kokemuksia Öölannin meritaimenkalastuksesta ei meillä ennen tätä reissua ollut juuri ollenkaan, joten matka oli hyppy tuntemattomaan. Siihen nähden kaikki meni hyvin.
Reissussa on aina mukavaa ja aina saalis ei ole pääasia. Käteen jäi tällä kertaa rakot käsiin, hienoja valokuvia komeista maisemista ja tietysti kokemusta. Kiitokset jätkille mukavasta reissusta. Minne seuraavaksi?

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti